Tällä sivulla GEMÜ esittelee lyhyesti yleiset venttiilityypit ja niiden ominaisuudet.Venttiili, venttiilivalikoima, venttiilin valinta, venttiilien valinta, venttiilityyppi, venttiilin ominaisuus, venttiilin ominaisuudet, kemiallinen kestävyys, kestävyysluetteloLaitevalikoima eri menetelmiä,
prosesseja ja materiaaleja varten
Jokainen prosessi asettaa laitteiston tai putkijärjestelmän sisäisille laitteille, varusteille ja venttiileille erilaiset vaatimukset. Sen vuoksi on olemassa lukematon määrä erilaisia rakennemalleja ja versioita. Tällöin laitteiston toimivuus, käyttöikä ja luotettavuus sekä tuotelaatu riippuvat erityisesti oikeasta venttiili-, mittaus- ja säätökomponenteista.
Oikean venttiilin valinta
Käyttötarkoitukseen optimaalisesti sopivan laitemallin määritys aloitetaan tekemällä tarkka käyttöparametrianalyysi. Sen seurauksena syntyvän ominaisuusprofiilin avulla voidaan valita käytettävissä olevista versioista kulloiseenkin tarkoitukseen optimaalinen venttiili- tai laitejärjestelmä.
Laitevaatimusten analyysi
Vaatimusten analyysi on jaettu kolmeen luokkaan:
- Prosessitekniset vaatimukset
- Välilliset vaikutukset
- Laitteistotekniset vaatimukset
Kaikki kriteerit on hyvä merkitä muistiin kirjallisesti, jottei mikään käyttöparametri ja vaatimus sekä mahdollisesti taloudellinen näkökulma jää huomioimatta. Valintakaavion avulla voi myös määrittää muita komponentteja, kuten pumppuja, suodattimia, tunnistimia ja muita vastaavia osia.
Prosessitekniset vaatimukset
Luokka 1: Prosessiparametrien määritys
- Käyttö- ja ympäristön lämpötila
- Käyttöpaine ja paineluokka
- Tilavuusvirta (Kv-arvo) ja virtausnopeus
- Muut teho- ja suorituskykyvaatimukset, kuten sekoitus, jakaminen, ohjaus- ja säätötehtävät.
Kyseisiä parametreja määritettäessä on tärkeää ottaa huomioon kaikki käyttötilat. Usein painotetaan ainoastaan varsinaista prosessia. Erilaiset käyttötilanteet, kuten laitteiston puhdistus ja/tai sterilisointi, jätetään usein huomioimatta. Tällöin käyttövaatimukset saattavat olla täysin erilaiset ja putkiston komponenttien kuormitus voi olla huomattavasti suurempi kuin varsinaisen laitteistokäytön yhteydessä. Tällä voi mahdollisesti olla negatiivisia vaikutuksia komponenttien toimintaan ja käyttöikään.
Välilliset vaikutukset
Luokka 2: Väliaineparametrien määritys
- Kemialliset ominaisuudet (neutraali, aggressiivinen, räjähtävä)
- Mekaaniset ominaisuudet (likaantuminen, hiukkaset, kuplien muodostuminen, hankaavuus, viskositeetti)
- Sähköominaisuudet (johtavuus, staattisesti varaava)
- Olomuoto
Käyttöaineiden (nesteet) erityisominaisuuksien kaikki oleelliset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet on selvitettävä. Sen lisäksi on ehdottomasti otettava huomioon myös mahdolliset vuorovaikutukset, kuten lämpötilan, paineen tai pitoisuudesta riippuvan aggressiivisuuden keskinäiset vaikutukset. Virtausnopeus vaikuttaa myös suoraan väliaineen hankaavuuteen (myös hiukkasmäärä) ja/tai kavitaation muodostukseen. Lisäksi tärkeä selvitettävä kysymys on aina: Onko käyttöaineita vain yksi vai käsitelläänkö sen lisäksi myös sekoituksia, seoksia, puhdistusaineita, sterilisointiaineita tai muita lisäaineita? Muiden aineiden hyvin pienetkin määrät voivat vaikuttaa merkittävästi materiaalien ja tiivisteiden kestoikään.
Laitteistotekniset vaatimukset
Luokka 3: Olemassa olevan ja/tai välttämättömän laitteistotekniikan määritys
- Tarvittava ohjaustoiminto (manuaalinen, pneumaattinen/hydraulinen, sähkömoottorikäyttöinen, magneettinen)
- Turvallisuusvaatimukset (räjähdyssuoja, vaaralliset haihtuvat aineet, hätäkäyttötoiminto)
- Ympäristövaatimukset (puhdastila, kuumuus/kylmyys, pölyisyys, värähtely, kemia, kosteus, ulkotila, suolapitoisuus ja aggressiiviset höyryt => korroosioon liittyvät ympäristövaatimukset)
- Olemassa oleva laitteistotekniikka (SPS, kenttäväylä-/kommunikaatioliitännät, ohjausväliaine)
- Standardien, säädösten ja määräysten noudattaminen
Olemassa olevat laitteistot tai jo käytössä olevat tilat edellyttävät lukuisien eri olosuhteiden huomioonottoa. Toisaalta myös uudisrakennusten yhteydessä on mahdollista, että useat eri parametrit on määritetty ennakkoon. Tyypillisiä esimerkkejä ovat asennettujen komponenttien toimilaitteiden ohjaustekniikka (paineilmaliitännät käytössä tai ei) tai laitteiston automaatioaste (kuittaus/ohjaus SPS:n kautta tarpeellinen tai ei). Myös mobiiliratkaisut, ennen kaikkea vedenkäsittelyn yhteydessä, määrittävät erilaisia parametreja. Normaalitilanteessa tällöin voidaan esimerkiksi käyttää vain manuaalisia tai sähkömoottorikäyttöisiä toimilaitteita.
Laitetekniikka
Laitevaatimusten ja olosuhteiden tarkan analyysin jälkeen sopiva ratkaisu voidaan valita laajasta laitevalikoimasta. Tällöin on aina otettava huomioon, että myös toimittajalla on vastaava tuote- ja versiovalikoima. Muutoin on olemassa vaara, että väärää tai sopimatonta laitetta suositellaan valikoiman rajallisuuden vuoksi. Lisävarusteet tulisi tilata mahdollisuuksien mukaan samasta tuotevalikoimasta. Poikkeuksena ovat lisävarusteet, joiden on jo todettu sopivan laitteistoon kuuluvaan laitteeseen.
Valitun venttiilin optimointi
Venttiilin määrityksen jälkeen seuraa vielä toinen pakollinen vaihe. Monet venttiilinvalistajat tarjoavat vakiomallin ohella erilaisia alaversioita, joilla on erityisen hyvä tehoprofiili. GEMÜ tarjoaa esimerkiksi liitäntäkoolle joskus useita runko-/istukka- ja toimilaitekokovaihtoehtoja. Näin voidaan muun muassa välttää epätoivottuja fysikaalisia ilmiöitä, kuten kavitaatio. Samalla voidaan myös pienentää käyttökustannuksia. Esimerkiksi käyttämällä pienempiä toimilaitekokoja edullisen käyttöprofiilin perusteella voidaan säästää energiaa (asiasana: ylimitoitus)
Ratkaisuvaihtoehdot
Käyttöparametreja ja käyttövaatimuksia vastaavia ratkaisuvaihtoehtoja on useimmissa tapauksissa tarjolla useita. Tällöin laitteen teknisesti paras versio on oman kokemuksemme mukaan useimmiten myös suhteellisesti kallein. Laitteiston valmistaja ja käyttäjä harkitsevat kuitenkin mielellään myös toiseksi parasta versiota. Se täyttää pääsääntöisesti myös kaikki vaatimukset, mutta sen kestoikä ja toimivuus voivat aiheuttaa käytölle rajoituksia.
Taloudellisuuden laskenta
Valittaessa jälkimmäinen, eli toiseksi paras ratkaisuvaihtoehto, tulisi joka tapauksessa myöhemmin tarkastaa taloudellisuuden mahdollinen toteutuminen. Jos esimerkiksi materiaali on kestävyydeltään heikompi väliaineeseen nähden ja venttiilirunko on vaihdettava usein (kunnossapitokustannukset, asennusajat), voi vaihto toiseen, teknisesti parhaaseen materiaaliin olla jo kannattavaa.